— Sinä olet siis päättänyt…

Katarina punastui.

— Olenko minä sanonut sen?

— Minä näen sen silmistäsi.

— Ne voivat pettää; vastaukseni annan illalla.

* * * * *

Suuri vastaanottosali Tukholman linnassa oli juhlallisesti koristettu ja tavallisen yksinkertaisuuden asemasta vallitsi kaikkialla nyt kuninkaallinen loisto.

Seinille oli ripustettu kaikellaisia kallisarvoisia tapetteja ja komeita peitteitä ja patjat olivat muodostetut pehmeiksi, mukaviksi istumasijoiksi.

Joukottain saapui vieraita kallisarvoisissa puvuissa. Kruunuista ja lampeteista levisi lempeä, miellyttävä valo ja iloinen puhe täytti suojat.

Ovella otti Niilo Gyllenstjerna vastaan kreivi Etzardin sekä hänen veljensä Juhanan; useat hovin herrat menivät heitä tervehtimään, mutta toiset kuiskailivat keskenään, koettaen arvata, mitä varten kreivi oli saapunut.