Näissä juhlissa kestitettiin vieraita runsaasti ja erotessaan olivat kaikki sitä mieltä, ettei kenenkään juhlissa ollut niin hauskaa kuin kuninkaan kemuissa; häneltä aina oppi jotakin ja hänen likeisyydessään viihtyi jokainen.
Seuraavana päivänä pyysi kreivi Etzard päästä kuninkaan puheille ja silloin hän kosi sekä ilmoitti kuninkaalle varallisuussuhteensa.
Kustaa kysyi, oliko hän puhutellut prinsessaa.
Katarina oli kehoittanut häntä kääntymään isän puoleen.
Kihlausjuhla vietettiin perheen piirissä, mutta häät päätettiin viettää suurellisesti, sukulaisia kutsuttaisiin likeltä ja kaukaa.
Sillaikaa elivät Cecilia ja kreivi Juhana onnensa huumauksessa.
Kuningatar kehoitti Ceciliaa olemaan avuliaana Katarinan myötäjäisten valmistamisessa, mutta kreivi osasi kaikellaisilla keinoilla houkutella hänet seuraansa.
Nuori kreivi sanoi suoraan, että hän on liian köyhä uskaltaakseen pyytää prinsessaa puolisokseen, mutta hän rakastaa häntä silmittömästi ja hän murhaa itsensä, jos hänen pitää erota naisesta, jota hän rakastaa enemmän kuin elämäänsä.
Kreivi Etzardin ja prinsessa Katarinan häät vietettiin Tukholman linnassa suurella loistolla ja kunnialla.
Kuningas antoi tyttärelleen suuret myötäjäiset: raskaita hopeaharkkoja ja runsaasti kallisarvoisia vaatteita, jotapaitsi sulhanen kuninkaan asesalista sai valita itselleen komeita varustuksia ja aseita. Nuori kreivi Juhana vietiin talliin, jotta hän itse saisi valita kuusi uljasta orhia. Mutta kun kaikki lahjat olivat annetut, otti kuningas kallisarvoisiin kansiin sidotun raamatun, ja parhaiten ilmaisemme hänen ajatuksensa, jos tähän lainaamme Börjessonin sanat: