"Olen siitä vakuutettu."
"Sitten on meidän odotettava aikaa; mutta piispa…"
"Hänelle pitää Sten herran kirjoittaa niin pian kuin mahdollista; ja luulenpa, että olisi hyvä, jos Märta rouva sanoisi sanansa hänkin."
"Ole varma siitä, että hän tekee sen. Märta rouvalle on Sten sangen rakas, paljoa rakkaampi kuin hänen toiset lapsipuolensa."
"Tiedätkö, että Knut herra on Tukholmassa?"
"Tosiaankin?" virkkoi Kristina hämmästyneenä.
"Luulen melkein, että hän tahtoo pysyä tuntemattomana", sanoi
Cecilia. "Niin minusta ainakin tuntui."
"Hänet karkoitti aikoinaan valtionhoitaja Tukholmasta; nykyään ei hän pelkää ketään."
"Pelkäätkö häntä, Kristina? Sinun poskesi kalpenivat niin yhtäkkiä, rakas sisar."
Kristina pani abbedissan kirjeen hänen käteensä.