Kaarina vaikeni.
"Sinä et vastaa?"
"Odotan, että sanoisitte minulle, millä ritarillisilla urotöillä olette saavuttanut oikeuden siihen."
Taasenkin syntyi lyhyt hiljaisuus. "Minkä vallan olettekaan saanut ylitseni!" sanoi sitten ritari. "Tulin tänne ilmoittaakseni erään tärkeän asian, nyt pitäisi minun jättää sinut siitä tietämättömäksi ja minä seison ovesi edessä kuin mikäkin palvelija."
"Kuka estää teitä puhumasta?"
"Pyydä sitä sitten minulta."
"Rakas ritari, aika käy minulle niin pitkäksi. Ettekö tahdo ilmoittaa minulle uutistanne?"
"Ajattele nyt tarkoin ja vastaa kuten asia on. Etkö siellä majatalossa oleskellessasi löytänyt mitään kirjeitä?"
"Kirjeitä!" toisti Kaarina.
"Ah, äänesi vapisee!"