Tuskin tunnin kuluttua sen jälkeen toi muuan palvelijatar sanan "nunnalta"; tämä pyysi puhutella linnanpäällikköä tai hänen puolisoaan.
Sten herraa, joka läänin asioiden tähden oli ollut matkoilla muutamia päiviä, ei odotettu kotiin ennenkuin seuraavana päivänä. Mutta jos hän olisi ollut kotonakin, olisi Pernilla rouva sanonut: "Mitä neitonen tahtoo?"
"Antaa hänen tulla tänne!" huudahti ritari.
"Että hän jollakin juonella vapautuisi vaarallisista kirjeistä?
Saattepas nähdä, että palaan niiden keralla."
"Rientäkää sitten heti!"
Kun Pernilla rouva astui huoneeseen, käveli nuori nainen kiihkeästi edestakaisin; hän näytti olevan sangen kiihoittuneessa mielentilassa.
"Mitä haluatte, hurskas sisar?" kysyi Pernilla ironisella nöyryydellä.
"Pyytäisin heti saada toisen huoneen!"
"Onko tässä vähemmän mukavuuksia kuin mihin olette tottunut?" kysyttiin pisteliäästi.
"Sellaisista välitän vähät, mutta yksin tahdon olla."