Vanha Olavinpoika lähti suuren joukon ympäröimänä taivaltamaan kapeaa metsätietä eteenpäin; kauan kuului iloisia ääniä, mutta vähitellen hälvenivät ne avaruuteen.
"Mitä merkillisiä ihmisiä!" huudahti Hemming piispa. "He ainakin muistavat hyvät työt!"
"Mitä se todistaa?"
"Että he vielä ovat luonnontilassa. Odottakaas vain viitisenkymmentä vuotta niin he ovat samaa maata kuin mekin."
"Tarkoitatteko, että sivistys vie pois ihmisten hyvät ominaisuudet?"
"Sen seuraukset koituvat alussa ja pitkän aikaa kiroukseksi ihmiskunnalle!"
"Eikö tieto ole valoa?"
"Valo voi vaikuttaa sellaista päivänsokeutta, että joutuu eksyksiin helpommin kuin pimeässä."
"En jaksa sitä käsittää."
"Mies, joka ymmärtää käyttää veistä, vuolee sillä taideteoksen, kokematon käyttää samaa työkalua ottaakseen hengen lähimäiseltään. Siinä esimerkki; työase on sama, temppu on sen käyttämisessä."