"Silloin tahtoisin tietää, mikä oikeastaan on syynä käyntiinne."
"Ettekö sitä arvaa?"
"En, se on minulle mahdotonta!"
"Silloin vaikenen huomiseen, jotten häiritsisi yölepoanne, rakas isäseni."
Taasenkin tämä hävytön puhuttelu… Mutta Erik herra päätti pysyä tyynenä. "Mieluummin toivoisin saavani sen tietää jo tänä iltana!" sanoi hän.
"Todellakin?"
"Lasken hyvin harvoin leikkiä."
Maisteri purskahti rajuun nauruun, ja hän kävi melkein karmosiinin punaiseksi kasvoiltaan.
Erik herra sitä vastoin kalpeni. Hänestä tämä meni liian pitkälle.
"Ai, tosiaankin, olenko antanut teille kirjeen tulevalta arkkipiispalta?"