"Äitiään ei hän tuntenut eikä rakastanut, mutta kyllä erään toisen naisen."
"Joka ei koskaan ole kuuluva hänelle."
"Papinvala kieltää sen, ja minä toivon, että hän on pitävä sen, vaikkakin hän on paennut luostarista."
"Paennut?"
"Vihkimisen jälkeisenä päivänä."
"Pyhä madonna!" Äiti parka vaipui melkein tiedotonna maahan.
Isä Johannes antoi hänen levähtää kotvan. Sitten kertoi hän Pentin saapumisesta Stäketiin, kuinka hän oli vähällä joutua kiinni ja takaisin luostariin, ja kuinka hän oli sanonut siinä tapauksessa riistävänsä hengen itseltään.
"Eikö ole mitään, eikö mitään, mitä voin tehdä?" kysyi syvästi musertunut nainen.
"Tulin tänne neuvomaan sitä teille", vastasi Johannes.
"Mitä on minun tehtävä?"