"Kuten esimerkiksi Oxenstjerna…"
"Mainitkaa useampia."
"Minä en tunne ketään."
"Olettehan sentään syntyisin tästä maasta?"
"En!"
"Ettekö?… Tanskasta kenties?"
Anna käänsi päänsä pois vastaamatta mitään.
Pernillan silmät loistivat viinistä ja iloisesta hämmästyksestä.
"Hyvä, erittäin hyvä!" sanoi hän hiljaa.
Neitsyt korjasi ruuat pöydältä ja järjesteli sen jälkeen huonetta. "Tahdotteko, että otan tänne ompelukseni, vai oletteko mieluummin yksin?" kysyi hän.
"Olisin teille kiitollinen, jos tahtoisitte olla täällä", vastasi
Pernilla.