"Saat tämän kauniin omenan?"
Niin houkutteli käärme Eevaa.
"K.E.", kuiskasi Märta ja sieppasi nopeasti omenan.
"Kaarina Eliaantytär!" vastasi Esbjörn samassa.
Tyttö karahti tulipunaiseksi, mutta ei vastannut mitään.
"Olen hänen sukulaisensa, jaloin kaunis neitsyt, ettekö voisi auttaa minua häntä tapaamaan?"
"Se on mahdotonta!"
"Minä tuon viestejä hänen äidiltään."
"Märta, Märta!" huudettiin pihasta.
Hän riensi pois.