Juuri sentähden kävi hän niin paljon varovaisemmaksi. "Sellainen summa vaatii suurta hyvitystä", sanoi hän.
"Se ei vaadi mitään! Siunattu Ingrid oli läheinen sukulaiseni, ja ken auttaa hänen kirkastamistaan, hän voi saada synninpäästön monille synneille."
"Kaikille!" huokasi konfessori.
"Ainoastaan siinä tapauksessa, että omat tulolähteeni näyttäytyisivät riittämättömiksi, täytyy minun kääntyä kruununprinssin puoleen", lisäsi ritari. "Ja hän on oleva iloinen voidessaan antaa Ruotsille ja erittäinkin Vadstenan luostarille tämän todistuksen suopeudestaan."
"Kiitokseksi siitä suojeluksesta, jota Tanskan kuningattaret ovat saaneet täällä?" kysyi abbedissa.
"Hän kyllä sanoo kerran itse syyn", virkkoi ritari jälleen. "Mutta mielelläni tahtoisin viedä hänelle terveiset, että hänellä on täällä ystäviä, jotka urhoollisesti seisovat hänen puolellaan."
"Niitä hänellä on!" huudahti konfessori.
"Todistakaa se sitten!"
"Millä tavoin?"
"Lähettäkää hänelle mitä hyvänsä, josta voin sanoa: Tämä tulee
Vadstenasta."