"Mitä hän on teille? Te ette ole mitään hänelle, mutta jos olette syypää hänen kärsimyksiinsä, silloin tahdon rukoilla pyhää neitsyttä, että saatte niittää hedelmät siitä, te julma, sydämetön nainen."
Kirsti rouva ojentautui ikäänkuin noustakseen, mutta vaipui parkaisten tiedotonna paikoilleen.
Kaarina katseli häntä pelästyneenä.
"Hän on kuollut", sanoi hän.
Kristina oli kuullut huudon ja riensi huoneeseen.
"Mitä nyt, Kaarina!"
Tämä ei voinut vastata, vaan viittasi ainoastaan elottomaan Kirsti rouvaan.
"Pyhä Jumalan äiti, mistä tämä?"
"Minä olen syypää!"
"Sinä, Kaarina?"