"En, tunnen olevani oikealla tiellä."
"Mihin?"
"Sen tietää Jumala yksin!"
"Lupaathan kirjoittaa?"
"Kaikesta!"
Molemmat nuoret naiset sulkivat toisensa syliinsä; kummallakaan heistä ei ollut aavistusta siitä elämänvaiheiden yhtäläisyydestä, jonka tulevaisuus oli heille varannut, kumpikaan ei myös tuntenut pelkoa; molemmat olivat laskeneet kätensä Jumalan käteen, ja koko heidän elämänviisautensa sisältyi kolmeen sanaan:
"Tapahtukoon sinun tahtosi!"
* * * * *
Vähän ennen joulua oli Kristina lahjoittanut herralleen tyttären, ja kuten tiedämme, oli Kustaa Trollea kutsuttu kummiksi. Hän kieltäytyi tulemasta, ja Sten herra oli siten saanut uuden todisteen hänen nurjasta mielialastaan valtionhoitajaa kohtaan.
Tohtori Hemming oli tullut Tukholmaan juhlille, viime aikoina oli hän osoittanut Sten herraa ja valtakunnan asioita kohtaan suurempaa mielenkiintoa kuin ennen. "Pitäkää varanne!" sanoi hän. "Kustaa Trolle on leppymätön vihamiehenne!"