Sen jälkeen esiintyi herra Erik Pentinpoika (Byning).
"Vaikka se maksaisi pääni, kirjoittaisin tuomion alle uudestaan", sanoi hän.
"Skaran piispa Vincentius."
Hän näytti kalpealta astuessaan esiin, mutta oli hän sentään hyvässä tolkussaan: "Minä arvelin, että jalo Kustaa herra olisi parhaiten mielissään, kun pääsisi kaikesta erilleen."
"Mathias, Strengnäsin piispa!"
Kurjempaa raukkamaisuuden kuvaa ei voisi nähdä; hän lähestyi melkein ryömien.
"Armollisin herra!" sammalsi hän.
"Onko tämä teidän allekirjoituksenne?"
"Jumalan ja pyhän neitsyen tähden!"
"Oletteko omin käsin allekirjoittanut tämän?"