"Odottakaas, kutsun neitsyen."
Anna tuli ja sai tietää, mistä oli kysymys.
"Se uskalikko ansaitsee aika rangaistuksen", sanoi hän loukkautuneena; "voitteko antaa sen hänelle?"
"Teen sen, mikäli voin."
"Silloin hyväksyn tarjouksenne."
"Mutta hän on kenties kostonhimoinen?"
"Sitä en pelkää."
David maisteri sanoi hyvästit; muutamia tunteja myöhemmin katseltiin naisten huoneesta venäläisten lähtöä nauraen ja leikkiä laskien ja monin pisteliäin sanoin.
Mutta kukaan heistä ei arvannut, mitä Boris pajari mutisi partaansa.
Pikku Sakko oli jätetty Elsan huostaan, ja tämä hoiti häntä melkein äidillisesti. Lieneekö sen vaikuttanut heimoside vai naisellinen vaisto, mutta tyttö itki nähdessään pienen, haavoihin pistellyn ruumiin ja valeli sitä parantavalla palsamilla.