Tuomiorovastin hartaista pyynnöistä lupasi hän kuitenkin lopulta varmasti tulla, mutta kun Svante herra tulisi viipymään Suomessa koko elokuun, ei ritarin käynnillä ollut kiirettä.
Tähän vastaukseen täytyi valtuutettujen tyytyä. Lähtönsä edellisenä päivänä pyysi Sten herra salaista puhelua veljensä kanssa.
Tämä vei hänet salakamariin.
"Tiedäthän", sanoi edellinen, "että olen vastaanottanut Ahvenanmaan läänityksenä Svante herran kädestä; mutta olisin mieluummin ottanut suuremman sinun kädestäsi."
"Sitä en epäile, mutta minä tuskin antaisin sinulle pienempää tai suurempaa."
"Miksi niin?"
"En luule sinulla olevan sitä ymmärrystä ja taitoa, mitä vaaditaan lääninherralta!"
"Silloin tuntee Svante herra minut paremmin."
"Jollei hänellä ole muita syitä."
"Luuletko, että se on tapahtunut sinun tähtesi? No, eihän se ole mahdotonta, luulenpa melkein itsekin niin, mutta jos sinä olet meistä kaikista saanut suurimman ymmärryksen, niin mikset sitä käytä?"