Halu pitää tämä kaikki kävi minuutti minuutilta voimakkaammaksi. Siellä oli muuan helmi- ja kultaompeluksin kirjailtu huntu, tavattoman hieno, neitsyt ei luullut koskaan nähneensä niin ihanaa; jospa hän vain voisi pitää sen, — ja niin hän ripusti sen ylleen ja katseli ihaillen kaikkia muita tavaroita. Vihdoin kävi hänelle aivan selväksi, että hänen oli pidettävä kaikki tyyni, siihen hän katsoi olevansa täysin oikeutettu. Eihän lahjaan liittynyt mitään ehtoja, hän oli saanut sen hyvältä ystävältä, ja olisi kiittämätöntä lähettää se takaisin.
Sillävälin tehtiin ja allekirjoitettiin kaksikymmenvuotinen aselepo Venäjän kanssa. Valtuutetut selittivät, etteivät suuriruhtinas ja Hannu kuningas enää olleet niin hyviä ystäviä kuin ennen, mutta herra Erik Turenpoikaa kohtaan ruhtinas sitä vastoin tunsi syvää kunnioitusta; ettei tämä yksityisen voiton tähden myynyt isänmaansa etuja, se näytti hänestä niin merkilliseltä, että hän tahtoi mielellään osoittaa ystävyyttään.
Erik herralle kuiskattiin kaikessa hiljaisuudessa, että Boris pajari se oli saanut kaiken tämän aikaan, mutta että tämä odotti tulevaisuudessa myöskin vastapalvelusta. Ritari vastasi, että hän tahtoi tehdä kaiken minkä voi osoittaakseen kiitollisuuttaan.
Hän sanoi jo seuraavana päivänä tahtovansa lähteä Turkuun ilmoittamaan valtionhoitajalle tehdystä aselevosta, ja valtuutettujen oli siis lähdettävä samaan aikaan.
Näytti melkein kuin tämä ei olisi vastannut venäläisten suurmiesten omia toivomuksia, mutta Erik herra pelkäsi, että jos Boriksen jaloon menettelyyn vaikutti hänen rakkautensa Anna Sparrea kohtaan, voisi tieto neitsyen piakkoin tapahtuvasta avioliitosta antaa aihetta kaikkea muuta kuin rauhallisiin kohtauksiin. Oli sentähden parasta pitää asia salassa niin kauan kuin mahdollista.
Erik herra kirjoitti pajarille ja kiitti häntä siitä, että hän oli puolestaan vaikuttanut asian saattamiseksi onnelliseen päätökseen, mutta venäläinen, jolle hän jätti kirjeen, sanoi hänelle, että Boris kai pian oli saapuva persoonallisesti ottamaan vastaan hänen kiitoksensa, hänen tarkoituksensa oli tehdä se heti kun onnistuisi saamaan eron nykyisestä ylimmästä puolisostaan.
"Tapahtuuko sellaista usein Venäjällä?" kysyi ritari suurella mielenkiinnolla.
"Niin pian kuin mies kyllästyy puolisoonsa", vastattiin hänelle. "Onnettomuudeksi on Boriksen puoliso sangen korkeaa syntyä ja vaikeudet ovat sentähden suuret."
"Miksi hän tahtoo erota puolisostaan?"
"Hän rakastaa toista, jolle hän ei voi tarjota alempaa paikkaa. Ja entinen ei tahdo luopua ylimmästä, paikastaan."