"Uskaltaisiko hän?"
"Uskaliaampaa on lähteä pimeässä yössä eksyttävään metsään…"
"Olette oikeassa!"
"Otaksun sentähden, että hän odottaa päivää lähteäkseen täältä."
"Mutta silloin", keskeytti Kurt, "täytyy meidän heti…"
"Odotas vähän! Olen asettanut vahteja kaikille neljälle portille, he antavat merkin, kun on vähimmänkin syytä. Mutta on muitakin keinoja päästä tiehensä, sellaisia, joita rosvot ja sissit käyttävät. Ettekö muista, miten viime vuonna lappalaisjoukkue ryömi ulos kellarinluukusta ja piileksi koko yön ja makasi seuraavan päivän kumolleen kaadetun venheen alla."
"Ja ne pelastuivatkin, paitsi pienintä, joka jätettiin jälelle…"
"Jottei hänen paruntansa antaisi ilmi muitakin", lisäsi Kurt.
"Sanon teille sentähden, pitäkää silmänne ja korvanne auki; etsikää ja nuuskikaa kaikkialta. Meille on kysymys enemmästä kuin kallisarvoisista valjaista; meidän on voitettava kunniamme ja arvomme takaisin!"
"Niin, niin!" huudahtivat nuorukaiset kiihkeästi. "On etsittävä jokaisesta sopesta."