"Keitä he olivat?"
"Vihollisia; heillä on ollut kokous!"
"Hänen kanssaan?"
"Tänä yönä kahden aikaan nousee rymäkkä."
"Onko hän vielä tuolla sisällä?"
"On, seuratkaa aivan jälestäni! Ainoastaan kaksi miestä saa tulla pihaan, heidän on asetuttava kellarin oven taa, niin etteivät heti näy, jos alhaalta heittäisi kynttilä valonsa sinne ylös. Kaikki muut pysähtyvät kadulle. Siinä kaikki!"
Nopein askelin riensi hän katua eteenpäin ja meni pihaan samaa tietä kuin edelliselläkin kerralla.
Mutta kun hän avasi kellarin oven, näki hän alhaalta valon pilkahduksen, joka katosi yhtä nopeasti.
"Tiesin sen!" jupisi hän.
Hän hapuili muutamia askeleita portaita alaspäin. "David!" huusi hän hiljaa. "David!"