Ja hän purskahti rajuun itkuun.
"Oletko sairas, lapsi, vai kuka sinua on uskotellut?"
"Ei kukaan, ei kukaan! Olen itse hankkinut varmuuden."
"Mistä?"
"Siitä, että te vihaatte ja vainootte äärimmilleen sitä, jota minä rakastan enimmän maan päällä."
"Mistä puhut?"
"Tanskasta, isänmaastani, jonka te tahdotte tuhota, hävittäisitte sen jäljettömiin, jos voisitte."
"Ah, nyt ymmärrän!"
Ennenkuin ritari ehti sitä estää, oli Gunilla hypähtänyt jalkeille ja heittäytynyt tämän jalkoihin. "Lähettäkää minut sinne takaisin!" huudahti hän. "Pyydän, rukoilen sitä teiltä!"
"Gunilla!"