"Mitä varten, kun olemme kaikki yksimieliset."
"Niin, niin olemme!" huusi joukko.
"Se ei ole totta!" huusi Hemming Gadd.
"Eikö ole totta?"
"Ette tiedä, mistä olette tulleet yksimielisyyteen! Olette ainoastaan toisten tahdon välikappaleita!"
"Olemme saaneet hyviä lupauksia…"
"Joakim Trolle vakuutti minulle kättä lyöden…"
Nyt tiesi Hemming mistä aloittaa. Hän tunkeutui joukon läpi ja hyppäsi sammion pohjalle, löi käsiään yhteen ja vaati hiljaisuutta.
Talonpoikain joukko tunkeutui taajempaan ja katseli epäluuloisesti häneen.
"Kuulkaa!" huusi Hemming. "Ei suinkaan täällä ole ketään, joka muistaisi Engelbrektin?"