"Saanko kuiskata sen sinulle?"
"Eihän täällä ole ketään kuulemassa."
"Tahdon vain, että hänestä tulee imettäjä meidän vanhimmalle lapsellemme!"
"Cecilia varmaankin huusi minua!" keskeytti Kristina ja tahtoi juosta ulos.
"Annatko anteeksi Annikille?"
"Täytyy kai minun!"
Ja nuolen nopeudella riensi Kristina huoneesta.
Kun Sten herra meni jälestä, löysi hän hänet täydessä työssä neitostensa ympäröimänä.
"Onko totta, Cecilia rouva, että huusitte Kristinaa?"
"Sen olen tehnyt moneen kertaan, mutta hän kuulee niin huonosti näinä aikoina."