Jaakko. Saarnamisen minä luulin tärkiämmäksi.
Putronius. Tiedätkö mikä kiistäminen onkaan?
Jaakko. Tiedän maar niinki. Piikoen keralla kiistän jokapäivä, vaan siitä en hyödy mitään.
Putronius. Se on sellaista kiistämistäki.
Jaakko. Mitäpäs herra sitte kiistäsi?
Putronius. Minä kiistän vaan tärkeitä ja oppineita asioita, niin kuin esim: Jos Aatam ja Eeva haastoivat Latinaa eli Greikkaa, Jos Kristuksen risti oli hongasta eli kuusesta, jos Juudas hirtti itsensä haapaan eli tammeen, jos Ruomalaiset kirjottivat kotkan eli hanhen sulalla, jos Greikkalaiset lukivat eli lauloivat Homeiroa, jos maa on ymmyrjäinen eli suikula ja jos kuussa, auringossa, tähdissä on ihmisiä eli enkeliä ja sellaisia; ja mitä kieltä siellä haastetaan.
Jaakko. Ei, niistä minä en kiistä, sillä ne eivät koske minuun; kun palkolliset vaan saan työhön niin minusta nähen vaikka sanoisivat että maa on kaheksan kulmanen.
Putronius. O Animal brutum! Vaan Jaakko, tietääkkö morsiameni tulleeni kotiin?
Jaakko. Ei maar se sitä tiedä.
Putronius. Juoksisit nyt sen heille ilmoittamaan, Jaakko!