Henrik: Herra!
Polidor: Juokse heti torille ja osta markan edestä hiukan araapilaista pulveria.
Henrik: Keltä minä sitä ostan?
Kettuliini: Useimmat nürnbergiläiset sitä muun romun joukossa myyvät.
(Henrik menee.)
Polidor: Oi taivas, kuka olisi uskonut että sillä pulverilla on sellainen arvo.
Kettuliini: Kaikki näyttää vallan helpolta kun sen ensin on oppinut.
Polidor: Tuleekos vielä muitakin seikkoja vaarin ottaa?
Kettuliini: Muuta ei tarvitse. Sitä lippua, jolle araapilaiset sanat ovat kirjoitetut tulee herran säilyttää kuten koira luutansa, sillä siinä on koko salaisuus.
Polidor: Mutta koska pitää panna sitä araapilaista pulveria pannuun?