Polidor: Ei, ei, rouvaseni, käyttäytykäämme oikein myötäkäymisessä!
Tulkoon hän vaan sisään.
Kohtaus 13.
Leander, Edellisen kohtauksen henkilöt.
Leander. Oi, rakkaani Polidor, minut valtaa sanomaton ilo nähdessäni teidät terveenä, en voi kuvailla mikä sanomaton sydämen halu minulla on ollut tavata teitä.
Polidor: Minä en ole voinut sitä huomata, sillä olen usean kerran halunut tavata teitä, vaan te olette sanoneet olevanne poissa kotoa ja kadulla teidän nähdessäni ette ole viitsineet minua tervehtää.
Leander: Oi, rakkaani herra Polidor, te teette minulle kaikkein alamaisimmalle palvelijallenne väärin, sillä minä vaadin taivaan todistajaksi siitä, etten ketään maan päällä niin suuressa määrässä kunnioittanut kuin teitä.
Polidor; Herra! Säästäkää kohteliaisuuksianne.
Henrik: Ei, herra, minä luulen kyllä, että herra Leander on ystävänne, sillä niinpian kuin hän sai tietää herraa kohdanneesta onnesta, muuttui hän heti niin, että on revetä rakkaudesta teitä kohtaan.
Leander. Minä vannon kaiken nimessä mikä pyhää on, että minä aina olen sama kuin ennenkin ja että se onni, joka on armollista herraani kohdannut, ei suinkaan ole syynä tänne tulooni. Olen aina pitänyt herraa muita tuttujani parempana ja luen itselleni suurimmaksi onneksi olla teidän alhaisin palvelijanne.
Polidor: Jo riittää herra! Nyt minun täytyy jättää teidät, minulla on hiukan tehtäviä.