Kettuliini: Kuules Andreas! Tässä on 100 riikintaaleria kultaa pulveriksi jauhettuna, sitä sinun pitää kaupita muun muassa. Pystytä itsellesi turulle puotikoju ja kaupitse samaista pulveria, vaan älä myy sitä kenellekään muulle kuin sille, joka kysyy araapialaista pulveria. Muuta ei sinun tarvitse päässäsi pohtia. Minä kyllä muusta huolen pidän. Ne sata riikintaaleria tuottavat meille 4000. Tuossa on kulta, mene heti ja tee kuten sanoin ja istu torilla. Kun 4000 riikintaaleria olen saanut, saat sinä niistä neljännen osan.
Andreas: Hyvä, hyvä, puolen tunnin kuluttua olen rihkamoineni torilla.
Kohtaus 2.
Juutalainen, Kettuliini.
Juutalainen: Sein Diener, mein Herr! Oleko herrall' mite kaupan?
Kettuliini: Ei ole, Mooses, ei ole. Olen vasta äsken tähän kaupunkiin tullut. Mutta huomena alkaissani työni voitte ansaita hiukan kultaa, mutta sillä ehdolla, ettette kerro siitä kenellekään sillä muuten en saa ihmisiltä rauhaa. Minä muuten en tee yhdellä kerralla enempää kultaa kuin mitä tarvitsen yhden kuukauden elannoksi, vaan jos joku tahtoo minulta sen taidon oppia, niin maksaa se 4000 riikintaaleria.
Juutalainen: Soo, soo vai Herra kulta teke mahda?
Kettuliini: Hiukan kotitarpeiksi.
Juutalainen: Sit' Herra voi paljon itsens insinuuren yks forneemi Herra tykö, joka tess asu.
Kettuliini: Mikä on hänen nimensä?