Don Ranudo. Kun siis joku sanoo: minä epäilen tuota, sillä miten on mahdollista, että semmoinen herra näyttäisi köyhälle miesparalle sellaisen kunnian; niin ei sinun tarvitse muuta kun näyttää vaakunaa.
Talonpoika. Mutta eikö herrasväki edes tahdo antaa minulle vähän viiniä pullooni?
Don Ranudo. Tuolla on pöydällä vaakunan jälkipaino, Donna Olympia; annetaan se tälle miehelle muistoksi käynnistään.
Talonpoika. Mutta enkö mahda edes kutsua palveliaa täyttämään pulloani?
Don Ranudo. Kas tässä, Juan! tallenna se hyvästi, ettei riku tiellä.
Talonpoika. Enkö saa mennä kyökkiin, kutsumaan kellarimestaria?
Don Ranudo. Nyt tahdon selvittää sinulle, mitä vaakunassa näet. Tuossa on sininen kukka.
Talonpoika (hiljaan). Tuhma on se joka toiste tuo tänne ruokapussinsa.
Don Ranudo. Toisessa välipaikassa on Leopardi.
Talonpoika. Minä en saa viipyä enää, minun täytyy lähteä.