Bielgeschrey. Missä ovat kaikki minun kirjoitusneuvoni, Pernilla?
Pernilla (juoksee ympäriinsä). Tässä on postipaperia, tässä on lakkaa, tässä on sikilli.
Bielgeschrey. Tätä piiatta en voisi tulla toimeen, sillä hänellä on memoria localis. (Istuu kirjoittamaan, mutta nousee kohta ylös). Pernilla!
Pernilla. Herra!
Bielgeschrey. Ovatko kanat saaneet ruokaa?
Pernilla. Eivät. Herralla on tapana itse ruokkia niitä.
Bielgeschrey. Missä on leivän kannan palaset ja murut, joita eilen leikkelin?
Pernilla. Tuolla ovat kaapissa.
Bielgeschrey (nakkaa ne ulos akkunasta). Tipa! tipa! tipa!
Viides kohtaus.