Parran-ajaja. Haluaako herra, että tulen toisen kerran takasin.
Bielgeschrey. Johan partani on ajettu, mestari! (Koettaa partaansa, josta käsi tulee saipuaan). No tuhat täytinen! saipua kuivaa leukahani; odotappa vähä, niin kauvan kuin partaa ajetaan. (Istuu taas ja sanoo). Voi Jumala paratkoon sitä, jolla on enempi tekemistä kuin ennättääkään! Kirjoitatteko te siellä?
(Vastataan: kirjoitamme).
Pernilla. Suopuisa herra! Ettekö puhuisi muutamaakaan sanaa tuon herran kanssa, joka on jo odottanut niin kauvan.
Bielgeschrey. Hyvänen aika! Aivan oikeen. Menkää pois te toiset ja tulkaa tiiman perästä takasi. Anteeksi, herra, että olette saaneet seisoa niin kauvan! Näettehän itsekin, että minulle on palattu toimituksia. Mitä olisi teillä muuten asiaa?
Leander. Hyvä herra! Minä olen Jeronimus Kristoffersenin poika, joka isäni suosiolla tulen tänne pyytämään teidän tytärtänne, jota olen jo jonkun aikaa rakastanut. Isäni itse olisi katsonut kunniakseen tulla herra Bielgeschreyn puheille ja minun puolestani tätä esitellyt, mutta hän on voinut vähä pahasti, eikä siksi päässyt ulos näinä päivinä.
Bielgeschrey. Kiitoksia hyvästä tarjouksestanne, mutta suokaa toki kysyä mikä teillä on ammattina.
Leander. Isäni ei ole säästänyt minua kasvattaessaan. Hän on antanut minun kulkea ulkomaillakin, toimittanut minun oppimaan kaikkia hyödyllisiä harjoituksia, useita kieliä, paitsi latinaakin.
Bielgeschrey. Hyvä kyllä, herra! hyvä! Mutta semmoinen vävy minusta olisi mieleeni, joka on toimelias, joka kykenee hyvästi kynään, joka saattaa olla minulle apuna toimituksissani.
Leander. Kyvystäni voin kyllä näyttää todistuksia useilla kirjeillä, joita on taskussani; ja saanhan minä luvan niitä näyttää herralle.