Madlena (katkerasti itkein). Kukatiesi olisin jo ollut kauvan aikaa naituna, jos en olisi luottanut hänen lupauksiinsa.
Pernilla. Ettehän toki, neitsy, itse saata kosia. Sen kyllä toivoisin olevan tapana; en mar' minäkään niin kauvan näin kävisi kuin käyn.
Madlena. Ei, kyllä se on totta. Mutta matami Niekko on useita kertoja tarjounut hankkimaan minulle hyvän miehen, mutta minä olen aina odottanut tuota herran armoa.
Pernilla. Neitsy ratkaisee asian oikeen yhtäkkiä ja ottaa herran kerrassaan, kun hänen kerran tapaatte jouten.
Madlena. Milloinka sitä tapaa jouten, Pernilla? Voi, voi, jos jotakin minulle sattuisi, sillä kaikkihan me olemme ihmisiä, niin olisi se hänen syntinsä. Voi, voi, tuota tuhannen hommaa! Mutta mikä siihen on syynä, että muutamilla ihmisillä aina on ajan puute.
Pernilla. En tiedä, neitsyt! Mutta arvelen että samate kuin ne, jotka ovat syntyneet joulu-yönä, aina näkevät kummituksia, ja ne jotka ovat syntyneet sateella, aina itkevät, arvelenpa, että sellaiset hoppusat ja työn hommaiset ihmiset, niinkuin herrakin, lienevät tehdyt kirjoitustuvassa tai syntyneet postipäivänä.
Madlena. Entäs joutavata!
Pernilla. Niin, neitsy! se on vain minun luuloni, jota en pakota muita uskomaan. Olenpa havainnut välistä herran olevan hyvinkin huoletoinna ja rauhallisena, mutta heti, kun hän on kuullut puhuttavan kirjeistä ja toimituksista, on hän tullut semmoiseksi kuin Don Quichote, kun sille puhuttiin matkustavista ratsuherroista. Mahtanee vissiinkin olla joukko homman-nesteitä herran vatsassa, joilla lienee se luonto, että ne alkavat käydä tuhisemaan, kun hän näkee paperipalasen; tai lienee hänellä veren sijassa läkkiä, joka juoksee ympäriinsä hänen suonissaan.
Madlena. Olkoon mitä tahansa, niin ainakin siitä minä kärsin, ja minun onneni on jäänyt syrjään hänen malttamattomuutensa tähden.
Pernilla. Hänen oman tyttärensä onni jääpi senvuoksi syrjään. Hän on luvannut jo satakin kertaa jouduttaa hänelle miestä, mutta on sen taas sata kertaa unhottanut, ja herra Leander, joka on tytärtä rakastanut koko vuoden, ei ole vielä saanut tilaa herraa siitä puhutellakaan.