Eerikki Matinpoika. Minä kiitän velvollisesti.
Bielgeschrey (hiljaan). Taas kutsujan kieltä.
Pernilla. Eikö se ole totta, kuin minä sanon? Ne on ihan kutsujan kaavauksia.
Bielgeschrey. Mutta kuuluu siltä kuin herra olisi tuntenut minun ennen.
Eerikki Matinpoika (hiljaan). Taas menee tuuleen. (Kovasti). Mutta tuolta tulee morsian. Katsokaa, herra, tuolla on teidän rakas tyttärenne.
Bielgeschrey (hiljaan). Taas kutsujan kieltä. Hiiteen sellaiset puheenparret.
Viides kohtaus.
Entiset. Madlena.
Bielgeschrey. Tule tänne, lapseni. Minusta on sanomattoman rakasta tietää sen menneeksi niin kauvas, että saan naittaa teidät talostani. Te saatte hyvän miehen, joka voipi holhoa teidät.
Madlena. Sitä en minä epäilekään, varsinkin kuin —