JEPPE. Kyllä tiedän, mutta hiisi vieköön sen, joka ensin sen tavan keksi. Maljasi, Jaakko!
(On pureksinut ensin mälliä, vaan pistää
sen taskuunsa, ennenkuin juopi).
JAAKKO. Kiitos, Jeppe! Ota vielä toisellakin killingillä; et kai kehtaa ruveta viemään sitä Nillalle takaisin? Vaan tarvitsethan palattuakin ryypyn ruumiisi virkistykseksi? Minulla ei totisesti ole äyriäkään antaa takaisin tällä kertaa.
JEPPE. No, kun se kerran on mennäkseen, niin menköön yksin tein, niin että tunnen saaneeni jotakin tyhjään vatsaani. Vaan jos siitäkin menet maistelemaan, niin en maksa mitään, tiedä se.
JAAKKO. Maljasi, Jeppe!
JEPPE. Herra varjelkoon ystäviämme ja tuhotkoon kaikki vihollisemme.
(Juo). Sepä tuntui hyvälle vatsanpohjukoissa. Ah-hah!
JAAKKO. Onnea matkalle, Jeppe!
(Menee.)
JEPPE. Kiitos, Jaakko suutari!
Viides kohtaus.