ROUVA STAABI. Niinpä niin, hovimestari näyttää hyvin kohteliaalta mieheltä.
ISÄNTÄ. En ole koskaan nähnyt sellaista miestä. Kiitollisuudella olen häntä aina muisteleva. Mutta anteeksi, minun täytyy mennä hiukan peseytymään ja kampaamaan tukkaani, sillä, käyttääkseni hienoa kieltä, nousinpa vasta äsken vuoteeltani.
Kohtaus 2.
Jalokivikauppias. Soittaja. Rouva Staabi.
ROUVA STAABI. Palvelijattarenne, herra jalokivikauppias. Olette ehkä samoilla asioilla kuin minäkin.
JALOKIVIKAUPPIAS. Niin, hovimestari pyysi minua tulemaan tänne tähän aikaan. Madame, kiitän teitä muuten siitä, että suosittelitte minua hovimestarille, sillä luulenpa hänen ostavan ne kaksi jalokiveä, jotka hänelle eilen toin.
SOITTAJA. Minulla myöskin on häneltä saatavaa eilisestä soitosta.
JALOKIVIKAUPPIAS. Olikos siellä hauskaa?
SOITTAJA. Oli. Koko soittokunta soitteli. Koko raati aterioitsi. Onkos teilläkin, miekkosilla, asiaa palatsikreivin palvelusväelle?
JALOKIVIKAUPPIAS. Niin, minulla on saatavaa kahdesta jalokivestä.