PALATSIKREIVI. Selkäsaunan sinä olisit tarvinnut etkä rahoja, soitit kuin viheliäinen. Viime keväänä kun minä olin kukkaskreivinä niin saatiin kuulla toisellaista musiikkia, silloin rummutkin pärisi. Täällä ei saanut kuulla edes kunnollista tanskanpolskaakaan. Enpä oikein tiedä, mitä sekulia se oli. Tuntui kuin olisi vedetty kissoja hännästä, ensin kirkui yksi, sitte kirkui toinen ja sitte kaikki yhteen samaan iloon. Isäntä, jos minä olisin teidän sijassanne, niin en maksaisi killinkiäkään.
Kohtaus 6.
Raatiherra. Edellisen kohtauksen henkilöt.
RAATIHERRA. Hyvää huomenta, herra isäntä! Kiitos eilisestä! Kestitys oli oivallinen. Ruuat ja juomat olivat kerrassa erinomaisia.
ISÄNTÄ. Niin, sillä seurauksella, että minun kukkarossani nyt on tuhannen reikää.
RAATIHERRA. Olen tullut alamaisimmasti tervehtimään palatsikreiviä sekä kiittämään teitä eilisestä.
ISÄNTÄ. Minä puolestani aioin alamaisimmasti tulla teitä tervehtimään anoen nöyrimmästi, että palatsikreivi hirtettäisiin ennen auringonlaskua.
RAATIHERRA. Kuinka on asian laita?
ISÄNTÄ. Asianlaita on se, että palatsikreivi saa riippua hirressä. Hovimestari oli emälurjus, palatsikreivi on muuttunut viheliäiseksi talonpojaksi, minut on nyletty puti puhtaaksi, näitä kunnon miehiä on petkutettu; tuossa seisoo hän itse, nyt voitte häntä tutkia.
RAATIHERRA. Kuuleppas! Miksi olet sanonut olevasi palatsikreivi?