LIISA. Herra olkoon kanssasi nyt, Taavetti!
TAAVETTI. Herra olkoon kanssasi, tyttöseni! Mielessäni sinut pidän yöt sekä päivät!
LIISA. Niin — päivisin teen minäkin samoin. Sen lupaan. Mutta yöt aijon nukkua.
TAAVETTI (Naurahtaa). Tee mitä tahdot, kunhan olet minun! Käy niin raskaaksi ajatellessa, että sinä olet niin kaukana minusta. — Joka päivä ja joka minuutti tahtoisin tietää, miten sinä jaksat ja mitä sinä teet, ja lähettää sinulle terveisiä vähintäin kymmenentuhatta kertaa päivässä, — jos vaan maailmassa löytyisi joku, jonka kanssa lähettää sinulle niitä.
TAAVETTI.
LAULU
(Sävel: Minä seison korkealla vuorella.)
Lirittele, pikku kirkas puronen, Kerkeästi vieri tie ja mun ystävällein pienellen tervehdykset multa vie.
LIISA.
Puro sulle pulpahtavi: "hulluhan lienet kaiketi, etkö nää: myllyä ma suurta kuljetan, sehän minua pidättää."