Sekä Claire että Grace matkustivat Darnelin kartanosta keventynein sydämin, kun tiesivät, ettei neiti Darnel heidän palatessaan enää olisi talossa. Tämän turmiota tuottava vaikutus lakkaisi vihdoinkin heidän elämäänsä uhkaamasta.

"En voi koskaan unohtaa, että täti Dora minut toimitti opistoon lähetettäväksi", sanoi Grace jutellessaan luottavaisesti äitipuolensa kanssa, sillaikaa kun sir Allan aivan tyynesti nukkui toisella penkillä rautatievaunussa heidän ollessaan matkalla Genuaan. "Vain hän, eikä kukaan muu, erotti minut ja isän."

"Mutta minä luulen, että on vielä toinenkin, jolla on samat häijyt aivoitukset, Grace", vastasi lady Darnel hymyillen. "Jos herra Colchester panee uhkauksensa täytäntöön ja saapuu viettämään joulua meidän kanssamme Venetsiaan, niin toivon, että hän kyllä saa sinut ennen pitkää vaihtamaan Darnelin sukutilan omaan maakartanoonsa."

"Hän on hirveän uuras nuori mies", virkkoi Grace punehtuen.
"Toivoakseni et tuskaannu, jos hän tulee Venetsiaan?"

"Hänen tulonsa ilahduttaisi minua suuresti. Hän on aina ollut ystäväni.
Ei ole koskaan katsonut minua kieroon, kuten muut."

"Luullakseni oli Dora-tädin syy, että ne niin tekivät", sanoi Grace; ja siinä hän oli oikeassa, sillä lady Darnelin palattua kotiin kevääksi, sitte kun ihmiset olivat sanomalehdistä lukeneet, että Grace oli mennyt kihloihin Edward Colchesterin kanssa, tulivat aikaisemmin kylmyyttä osoittaneetkin seuraystävät onnittelemaan iloisen perheuutisen johdosta. Ennenkuin vuosi oli umpeen kulunut, olikin kaikilla naapureilla selvillä, että lady Darnel oli perin hurmaava ja sir Allan täysin onnellinen toisessa avioliitossaan.

Sir Allanin toinen vaimo vastaanotti tämän myöhästyneen huomaavaisuuden kylmänlaisesti eikä suinkaan heittäytynyt niille käsivarsille, jotka niin odottamatta avasivat hänelle sylinsä.

Gracen häät, jotka vietettiin elokuun alussa, antoivat aihetta juhlallisuuksiin ja vierailuihin, ja tämä pakotti lady Darnelin ottamaan osaa seuraelämään. Claire Darnel ei säästänyt mitään komeutta ja vieraanvaraisuutta, joka kohottaisi häiden loistoa kun hänen puolisonsa tytär ja perijätär vihittiin rikkaan naapurin kanssa; ja hän esitti osansa näissä tilaisuuksissa tyynellä arvokkuudella, joka vaikutti niihinkin, jotka ennen olivat olleet epäluuloisimmat häntä kohtaan.

"Mitä hän aikaisemmassa elämässään muuten lienee ollutkin, on hän ollut todellinen hieno nainen", virkkoi hauska, vanha lady Scattercash, joka oli nauttinut elämästään Lontoossa ja Pariisissa ennenkuin oli alkanut käyttää leskenmyssyä ja pitää rouvainkokouksia Wiltshiressä; "ja se on joka tapauksessa pääasia. Meidän ei tarvitse kaivella ihmisten menneisyyttä, vaikkemme tietenkään voi pitää hyvänämme tarjoilijattaria ja balettityttöjä."

Lady Darnel on niin täysin onnellinen omistaessaan rakkaan puolisonsa hartaan kiintymyksen ja ehdottoman luottamuksen, että hän voi olla naapurien mielipiteistä välittämättä. —