On ainoastaan yksi iankaikkinen ja yksi kokonaisuutena käsittämätön. Se on epäorgaaninen aine.
On tieteellisesti sekä epätieteellisesti opetettu luonnolla olevan tarkotuksen, pyhän ja korkean tarkotuksen, jota maan matonenkin palvelee.
On opetettu luonnolla luodessaan olevan tarkoituksen, jonka mukaan se "luopi" tiikerin ja tiikerin uhrin, ihmisen ja basillin ihmistä tuhoamaan.
On siis opetettu luonnolla olevan jonkun yhteisen tarkotuksen, jota kaikki lajit palvelevat.
Se on valhe, tietämättömyyden ja taikauskon suuri valhe, jota uskotaan ainoastaan siellä missä ei kyetä paremmin selittämään.
Luonnolla yleensä "luodessa" ei voi olla mitään tarkotusta.
Elämän tarkotus on tajunnan tulos ja sentähden se voipi olla ainoastaan orgaanisilla eliöillä.
Epäorgaanisen luonnon toiminta ei viittaa mihinkään järjelliseen tarkoitukseen, vaan on se puhtain ajateltavissa oleva anarkistinen toiminta — jota rajoittavat ainoastaan epäorgaanisessa aineessa olevien ominaisuuksien vuorovaikutussuhteet.
Ensiksi siis erotamme, että ainoastaan orgaanisella luonnolla on tajuttava elämäntarkoitus. Mutta senkään elämäntarkoitus ei ole yhteinen, vaan ainoastaan yksilöllä, lajilla ja lajiyhteiskunnalla voipi olla selvästi tajuttava ja määriteltävä elämäntarkoitus.
Yksilöllä ja lajilla ja lajiyhteiskunnalla elämäntarkoitus ei ole minään luonnon perintönä, vaan yksilö, laji ja lajiyhteiskunta keksivät itsellensä elämäntarkoituksen — ja ne voivat ruveta palvelemaan tuota keksimäänsä elämäntarkoitusta ja asettaa sen suurimmaksi pyrkimystensä päämääräksi.