Hän vaikeni hetkiseksi ja jatkoi sitten:
— "Ihmiset seulovat kielletystä osan luvalliseksi ja syövät sen. He syövät silloin minun omenaani. He erottelevat porton portosta: Naisen he jättävät akanana porttojoukkoon ja miesportot seulovat mielestänsä nisuksi. Mikä ero niillä on?"
— "Se että naisportto saa lihastansa maksun, miesporton täytyy maksaa, että saa lihansa kaupaksi menemään", — vastasi Piru.
— "Sinä vastasit oikein. Minä seulon oikean väärästä, eivätkä ihmiset. Minä määrään, mikä on oikea, mikä ei", — kerskui Perkele.
— "Ja sinä olet erehtymätön", — lisäsivät enkelit.
Kauneus ja taide, sulous ja laulu ylistivät taas Perkelettä, joka jatkoi:
— "Harhama on nyt taas yhden Jehovan kieltämän omenan syönyt. Nyt täytyy hänen antaa loppuisku Jehovalle. Hänen täytyy kirjoittaa teoksensa."
— "Jos se on sinun tahtosi, niin ei se voi tapahtumatta olla", — todistivat enkelit. Perkele jatkoi:
— "Hän on teokseensa tarttuva, kuin keihääseen, puolustaaksensa tekoansa. Jokainen Jehovan huhuileminen on hänelle ainoastaan härnäys, joka häntä herättää Härnäilijäänsä vastaan. Mutta hänen kätensä on johdettava siihen keihääseen kaikilta rihmoilla. Aaraman kunniankuplilla on sen keihään varsi kauniiksi koristettava…"
— "Silloin on se varsi ihanampi nähdä kuin se puu, josta Eeva otti sinun omenasi", — tarttui Horna.