"Et mitään!" matki ukko ja jatkoi:
"Mutta entäs jos Herra ei olisikaan ottanut Aatamilta yhtä kylkiluuta pois niin?… Olisiko sinuakaan maailmassa olemassa?"
"No olisi kyllä!" yltyi poika.
"Pahus!" Ei auttanut lopulla muu kuin kysyä jo vanginkulettajalta:
"Niin jotta mitäs sinä tähän arvelet?" tiedusti häneltä ukko, siten tavallaan poikaansa vastaan apua anoen.
Ja Löppönen arveli; hän imaisi savut, puhdisti suunsa ja kysäisi:
"Niin jotta tästä Aatamin kylkiluustako mitä arvelen?"
"Ka…"
Ja taas arveli Löppönen, imaisi, sylkäisi ja ilmoitti lopulta:
"Ka… Olihan se Aatamille koko rysäys… Kun yhtäkkiä siepattiin kylestä luu!"