"Tää housuasia, nimittäin, miten se on?… Kun täällä protokollissa se seisoo?" vaati vain nimismies. Täytyi siis taas kokea selittää. Mutta vaikeaa se nyt oli, kun housut olivat jalassa.
"No?"
"Ka… Tuota!" tapaili ukko, mutta hoksasi äkkiä ja kysäisi:
"Niin jotta seisooko siinä rotokollassa, jotta vaatteet ja housut?"
"Ka… Näkyypä tässä olevan."
"Tuota!… Ka!"
Mutta äkkiä hän nousi, käveli vallesmannin selän taa, katsoi sen olan yli, muka tutkiakseen asiaa itse, vaikka ei osannutkaan kirjoitusta lukea, ja puheli:
"Jos tuota minäkin tarkastaisin jotta… Onkohan siinä sentään jotta … housut…"
Varkaudesta hän näet pelkäsi itseänsä syytettävän, ja se pani nyt näin omituisille eleille.
"Niin että?"