"Niin jotta se on ihmeellinen asia, jotta kansa ja valtakunta ei pysy pystyssä, jos ei miehellä ole apuna … tää nyt akka…!"
Poika katsoi ukkoon yhä epäluuloisemmin, kuin kummitukseen. Kai se nyt tekee pilaa, epäili hän synkkänä.
"Mutta kun sitä, näet, ei ilman akkaa olisi lapsia eikä mitään, niin… Niin se olisi kansa näppiä-nuollen … se olisi kuitti", jatkoi tupakoiva ukko nyt selityksellä.
Mutta nyt oli pojan epäluulo täysi.
"Elä valehtele!" tokaisi hän ukolle umpimähkään.
"Niin jotta mitä elä valehtele?" tiedusti ukko.
"Sitä jotta ei olisi lapsia eikä mitään ilman sitä, elä valehtele!" mutisi poika katse ihan synkkänä.
Ja nyt alkoi syvällinen väittely:
"No ei suinkaan sitä", koki ukko sovinnollisesti selittää, imaisi mietesavut ja lisäsi selittävän:
"Niin että lapsia, tarkoitan … ilman akan väliintuloa, niin jotta… Jotta selkeys ei ole koskaan ilman valkeutta", sieppasi hän siinä ajatuskiireessä äkkiä löytämänsä, ihan selkeydellään lyövän selityksen.