* * * * *
Mutta pian hän sai toki saman ajatuksen takaisin kiinni siepatuksi.
Hildan rikkaudet kuvastuivat päässä uudelleen.
"Ja sitten vielä sanotaan Kiihtelyksessä, jotta maailmassa ei ole muita rikkaita kuin keisari ja tää … tää Join Parviainen!" ynseili hän jo Hildan puolesta ylpeillen. Ja polki yhä ahkerammin.
"No kaarnakuplalla kyllä pitää!" kuului taas poika takana ärähtävän, nyt jo entistäkin äkäisemmin. Pahus! Suututti se sotkija, mutta voi hän toki jatkaa:
"Yksistään tätä selvää rahaakin eukolla niin jotta… Tokko lukuakaan tiennee!"
Tupakoimiset, kaikki unehtuivat. Hiki vain virtasi.
"Niin jotta… Tää nyt Hilda!" koki hän siinä kiireessä.
"Tää … karvalin leski!"
Oli siinä ajatellessa touhua!
"Niin jotta kannattaisi sitä semmoisesta omaisuudesta jo … tätä nyt … rakastaakin ja kunniassa pitää! Niin että… Että se on jämpti…"