Se nyt oli selvä. Hän lisäsi:
"Niinkuin profeetta Hoseakin herroista sanoo jotta… Jotta kussa herrat ovat, niin siellä ovat maanvaivat, niin jotta… Jotta siellä ei Pasikaan iloisesti laula…"
"Ka eipä se… Pasikaan suuressa murheessa käkenä kuku!" Se todistettiin, ja asia alkoi ukolle siten kirkastua. Toivorikkaana sälytti hän äskeiset vastoinkäymisensä herrojen niskaan, ja niin alkoi laueta tämä hirveä pula.
Mutta jatkamme.
* * * * *
Huone täyttyi jo tupakansavusta. Ukko oli saanut morsiameltansa lisäryypyn ja entistä rohkeampana selvitteli hän nyt edelleen pulaansa auki, puhellen:
"Minulla, näet, on samalla tiellä … tällä nyt kalankauppatiellä … on oikeastaan morsiankin jo merrassa…"
"Ka niinpä se!" myönsi oitis eräs mies, mutta varmuuden vuoksi kuitenkin sitte heti kysäisi:
"Niin jotta morsianko sinä sanoit?"
"Ka… Se Antti Voutilaisen leski!" vahvisti ukko ja heti alkoi morsiantansa kehua: