Niin uskollinen ja vakava hän on.
"Ka … Aatami!" myönsi mies, kävi sylkäisemässä ja lisäsi:
"Niin jotta Aatamiko sinä sanoit?"
"Ka … Aatami", myönsi taas ukko ja selitti:
"Sillä Aatamikin kun kerran Eevaan rakkaudessa … niinkuin silmää liplaprasi niin… Toiseen eukkoon ei enää katsahtanut eikä… Toisen miehen vaimossa ei … jalkaansa kiveen loukannut…"
Oli siis naisasioissa vakava mies, kuten hänkin. Hyvillään hän tupakoi ja todisti Aatamista:
"Kuunteli vain kun oma Eeva laulaa lirkutteli paratiisin lauluja."
"Ka… Varjelihan se Herra Aatamia … siitä synnistä niin jotta … se oli vakava ukko!" todistettiin yhä sakenevasta savupilvestä. Oli syvennytty siis elämän syviin kysymyksiin ja unohdettu ukon ikävä asia. Nyt jo eräs mies kuin Aatamin aikoja kadehtien valitteli:
"Mutta nyt kun näitä on jo … näitä Eevoja jotta… Niin jotta harakka hyppii ja kikattaa jo joka seipäässä ja … sitä omenaansa tarjoaa niin…"
Mene siinä silloin ja kestä kiusaus!