"Ka…"
Mutta silloin jo rähähti Hilda äkeästi oman sukupuolensa puolesta:
"Tokihan niiden tarvitsee teille tarjota ja kikattaa jotta… Niin jotta tutkisitte vain miehet omaa kohtaanne, jotta tokko vaellatte siinä asiassa yhtä vakavasti kuin Aatam vaelsi ja … niinkuin tää vieras isäntä sanoo vaeltavansa!"
Miehet vaikenivat. Mutta ukko Massisella, jonka vakavuudesta itse morsian nyt näin todisti, oli aivan autuas olo.
"Ka!" kainosteli hän siinä jo tuon näin ylistetyn hyveensä puolesta.
"Niin jotta!" Ihan oli tulla sanaköyhyys kainouden vuoksi.
"Jotta", tapaili hän: "Jotta … niinhän se Nebukatnedsarkin… Laski allensa kaikki Israelin sukukunnat…"
"Ka… Ne…"
* * * * *
Olikin jo vierasta tuvan täydeltä. Mutta pois halasi nyt ukko, sillä ei häntä sittekään miellyttänyt tämä toisena, ylimääräisenä sulhasena olo. Hyvä vain että oli jaksanut näin kunnialla sotkea asian, että voi lähteä talosta niin virheettömänä kuin se näissä oloissa oli hänelle enää mahdollista.