"Ja sinulle viisaus Häneltä!" äänsi siihen joku, nähtävästi pistää tahtoen. Mutta ei hän huomannut sitä. Vieraiden puoleen taas kääntyen tiedusti hän heiltä, mistä he tulivat.
"Baalin juhlilta."
Saul vastasi sen ynseästi tiuskaisten, aivan kuin ukolle kiusaa tehdäksensä.
"Baalin juhlilta!" kauhistui Simeon, sillä hän oli synagogan palvelija.
"Baalin juhlilta, te pakanat!" Väki näytti liikahtavan.
"Ja minun majaani, te Israelin viholliset!" jatkoi hän kauhisteluansa, ja hänen irvistävästä suustansa paistoivat nyt hammasrivit kuin pedon kidasta.
"Ulos, te pakanoiden penikat!"
"Ei hätäillä!" uhkaili Saul.
Syntyi hälinä, torailu ja riita.
"Vaimo! Hae pappi tänne! E-eh!" huusi raivostunut Simeon. "E-eeh, te tomu ja koirat Jehovamme jalkojen alla!"
"Jehovan!" tarttui nyt jo Stefaan halveksivasti. "Mikä se moinen otus on?… Jehova!"