"Niin… Että esimerkiksi Syyrakki ja Habakuk!"
"Ne parta-Leskiset ne kuuluvat olevan rikkaanpuoleisia", löyhähti kuin tuvan lämmöstä uutta ajatusta Sikasen päähän. He eivät olisi suoneet että se Leskinen on niitä rikkaita, sillä siitä voisi olla vastusta.
"Mutta niitäpä se toki tää Leskinen onkin… niitä!"
Niitä köyhiä Leskisiä. Tuvan unettava lämpö tuntui aivan makealta ja se vaikutti, että ajatus-vähä päässä oli kuin imelä mämmi. Hätä-hätää pysyivät vielä silmäluomet auki ja…
"Sillä ei piru vie se niitä rikkaita Leskisiä!"
Miten makealta se ajatus tuntui! Lukkarin ääni soi kuin ihana etäinen unilaulu…
Tip!
Ei toki vielä. Se yritti vain pudota, piippu ikenestä, mutta herättikin vain unesta. Taas mietittiin, taas nuokuttiin.
"Niitä se on… niitä!"
Niitä heille edullisia Leskisiä, nuokahtelivat he jo, kuin ollen penkiltä pois tipahtaa. Lukkari vertaili nyt Syyrakkia ja Davidia…