MAIJA (Saapuu). Mitä kakaroita… se tää Varis puhuu?
KÄMÄRÄINEN. Lapsia tää Ronkainen vaan kyselee, jotta onko sillä
Susolla?
MAIJA. No mitähän tuo hänkin niillä tekisi siinä syömässä ja huutamassa!… köyhä leski… Hyvä kun jaksaa itse ruuassa ja särpimessä pysyä… kun ei ole kun yksi lehmä koko mökissä.
VARIS. Eihän niistä lapsista tälle köyhälle iloa ole.
RONKAINEN. Eihän niistä ole… iloa.
KÄMÄRÄINEN. Ka eipä niistä!
RONKAINEN (Varustellen lähtöä). Jo tästä taitaa saunan nurkan taitse mennä tie sinnekin Roivaan mökille?
VARIS. Ka siitähän sitä pääsee vaikka minne. (Tarkastellen kirveen terää)… Pääsee siitä, pääsee… muuanne paitsi taivaan iloon siitä pääsee saunan nurkan taitse. (Alkaa hioa kirvestään.). Kirveskin tässä on tylsynyt… jos häntä tuolla sieralla vähä lykkisi.
RONKAINEN (Lähtöpuuhissa). Mhyy!… tylsynnäpähän on… kirves!
VARIS (Kuin itsekseen). Tylsyyhän nuo näkyy kaikki ja kuluu… vanhenee ja kuluu vaan tää köyhän tavara!