RONKAINEN. Se tää Kämäräinen aikookin tällä samalla tiellä sitte viedä tämän Suson myötämöisin, jotta ei tule monenkertaisia pitkiä matkoja.
ILLIKAISEN SUSO. Hyvä isä siunatkoon, minkälaisella kiireellä se nyt viedä höyryyttää… Ikäänkuin tässä ei nyt olisi välttänyt ilman miestäkin… yksinäinen leski.
KÄMÄRÄINEN. Siinä menomatkallapa kun sopii pappilassakin käydä, niin mitäpäs se pitkittäen paranee! (Viulun soittoa.).
ILLIKAISEN SUSO (Hätäillen). No se siunatkoon, en paremmin sano… Nyt ne vimmatut tulevat jo pellavatalkoihin ja… (Avaa oven säpin. Kämäräiselle). Istu nyt siivolla tuohon ja elä ole olevinasikaan koko asiasta.
KÄMÄRÄINEN (Tyytymättömänä murahtaa). Hittokos niitä nyt tänne ajaa.
(Talkoojoukko työntyy saunaan.).
ILLIKAISEN SUSO (Lipsuten). Hyvä isä sitä kiirettä!… Mikä teidät nyt jo tänne ajoi… Ei tuo päivä vielä, puolessakaan liene!
VIULU-HEIKKI. Näihin pellavatalkoisiinpa tässä vaan… Ja ne nää tytöt tahtovat työn päälle sitä tanssimista. (Kämäräiselle). Entäs kukas se tää vieras on?
KÄMÄRÄINEN (Tyytymättömänä). Ka Kämäräinen!
VIULU-HEIKKI. Mhyy!… Vai se!
RONKAINEN. Se… Eikä tää niin erin vieras enää olekaan… tässä talossa nimittäin.