"Kuinka sanoitkaan?"
Perkele:
"Anteeks', että ehkä siinä ma lausuin loukkauksen. Mutta aina oon suorasuinen, loukkasi tai ei."
Iltamo (lohdutellen):
"Ma siitä pidän… Moinen suorasuisuus minua miellyttää… Ma puolestani oon myöskin hyvin… hyvin suorasuinen ja vihaan turhuuksia… Huomasitko, ett'en oo turhamainen?"
Perkele (väsyneen näköisenä):
"Sitä hyvää — turhuutta tarkotan — ma luulen, sulla sen verran on, kuin sitä tarvitsee jokainen nainen koristukseksensa… ei enempää, ei myöskään vähempää… Halk' asian mä aina sanon näin…"
Iltamo (hyvillään):
"Ai, kuinka suora!… Mutta sano vielä, pukeeko mua pieni turhamaisuus?"
Perkele: